Missatun Ilosaarirockin jälkeen joensuulaista vähän harmittaa. Mutta iloitsen kyllä siitä, että Laulurinteellä riitti ihmisiä yleisöennätykseen asti! Viikonloppuni sisälsi kuitenkin annoksen musiikkia, ja niistä yllättävistä kokemuksista kerron lisää myöhemmin.
Tämän viikon aion omistaa joensuulaiselle musiikille. Pitkiä tarinoita en kirjoita, antaa kaupungin bändien musiikin puhua puolestaan.
Ensimmäisenä kuunnellaan keväällä 2012 perustettua Heimoa.
Otso Mankosen ääntä ja laulutyyliä on verrattu maakuntalehden kulttuuritoimittajan toimesta Kauko Röyhkään, ja kappaleiden sovitukset ovat ennustamattomuudessaan riemastuttavia. Kappaleet pysyvät myös nätisti kasassa, vaikka niiden rakenteissa on vähän progemaista monipuolisuutta.
Heimon musiikkia on vaikea tiivistää yhden genren alle, mutta jonkinsortin suomenkielistä rockia yhtye soittaa. Tavallaan kunnioitetaan suomirock-perinteen vaihtoehtoisempia linjoja, mutta toisaalta välillä mieleen tulee hieman suomalaisempi ja hillitympi versio Tundramatiksista.
Tanssiva kongressi on kieltämättä mainiointa kuulemaani suomenkielistä musiikkia aikoihin.
Tällä hetkellä Heimon voi nähdä livenä lähinnä Joensuussa. Kuulemma hyviä keikkoja, valitettavasti itse en ole sattunut vierailemaan kotona oikeisiin aikoihin.
Heimoa voi kuunnella lisää täällä.
Facebookissa kannattaa tykätä täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti