Artistiesittelyssä Miles Kane

Miles Kane osaa kirjoittaa täydellisiä lauluja. Se on todistettu jo monta kertaa. 26-vuotiaaksi hän on ehtinyt tehdä keskimääräistä enemmän, ja on onneksi saanut siitä myös arvoisensa huomion. Suomessa Kane on vielä melko tuntematon, mutta toivottavasti sekin tulee vielä muuttumaan.

Miles Kane (s. 1986) on kotoisin Wirralista, Liverpoolin lähistöltä. Vuonna 2004 perustettu ensimmäinen kunnon bändi The Little Flames sai jonkin verran positiivista huomiota ja pääsi soittamaan sellaistenkin bändien kanssa kuin Arctic Monkeys ja The Coral. Bändi kuitenkin hajosi osan jäsenistöstä lähdettyä, ja Kane muodosti jäljelle jääneiden jäsenien, Joe Edwardsin ja Greg Mighallin, kanssa The Rascalsin.

Ensimmäinen EP julkaistiin pian bändin perustamisen jälkeen syksyllä 2007, ja debyyttialbumi Rascalize kesällä 2008. Rascalsin musiikki on samantyylistä indierockia kuin edeltäjänsä, mutta suuri muutos on tietenkin se, että nyt vokaaliosuutta hoitaa Miles Kane eikä Eva Petersen.



Kanen kannalta asiat muuttuivat, kun The Rascals pääsi lämppäämään Britannian sen hetken suosituinta yhtyettä Arctic Monkeysia vuonna 2007. Jo aiemmin ystävystyneet Kane ja Arctic Monkeysin laulaja Alex Turner alkoivat kirjoittaa takahuoneessa lauluja, ja tuloksena oli The Last Shadow Puppets ja erinomainen The Age of the Understatement -albumi, joka julkaistiin vuonna 2008 jo ennen The Rascalsin debyyttiä. Albumi meni suoraan Britannian listan kärkeen, oli ehdolla Mercury Prizen saajaksi ja sai osakseen lähes pelkästään ylistystä. Levy on paljon orkestraalisempi ja 60-lukulaisempi kuin kummankaan aiemmat tai myöhemmät tuotannot, ja sitä tehdessä ei varmaankaan ole juuri tarvinnut miettiä live-toteutusta eli mitään kompromisseja sovitusten suhteen tuskin tehtiin.

The Age of the Understatement on mielestäni yksi 2000-luvun kohokohtia innovatiivisuudessaan ja uuden ja vanhan yhdistämisessä, minkä ansiosta sitä on todella vaikea lokeroida minkään genren alle. Kanen ja Turnerin äänet sopivat yhteen vielä niin täydellisesti. Albumilla on myös kappale, jonka nimi on ehkä hienoin ikinä: My Mistakes Were Made For You. 



The Rascalsin tarina jäi varsin lyhyeksi Kanen ilmoittaessa vuonna 2009 jättävänsä bändin keskittyäkseen soolouraansa. Debyyttialbumi The Colour of the Trap julkaistiin toukokuussa 2011 ja se oli sekä kriitikoiden että yleisön mieleen. Kanen musiikki ei ole niin säröistä kuin The Rascalsin, vaan kappaleet ovat riffivetoisia ja melodisempia. The Rascalsin indierockista on menty eteenpäin ja soundi on hienostuneempaa. Kuulostaa siltä, että Miles Kane todellakin tietää, mitä on tekemässä.

Omaan korvaani albumilla ei ole heikkoja hetkiä, vaan se toimii alusta loppuun. Sinkkujen lisäksi suosikkeihini lukeutuvat jännittävällä bassoriffillä alkava Telepathy (toisessa säkeistössä lauletaan muuten, että I can see you making little flames) ja näyttelijä Clémence Poésyn kanssa laulettu duetto Happenstance.

Puolet albumin kappaleista on kirjoitettu Alex Turnerin kanssa eli yhteistyö on jatkunut The Last Shadow Puppetsin jälkeenkin. Toivottavasti lähivuosina heiltä tulisi lisää yhteismateriaalia, koska heissä on kieltämättä jotain Lennon-McCartneymaista neroutta... Ja itse asiassa toiveeni luultavasti myös toteutuu. NME:n haastattelussa viime tammikuulta Kane on vakuuttunut, että toinen albumi tehdään, kunhan aika on vain sopiva. Hienoja uutisia!






Miles Kane on niitä tapauksia, jonka keikalle tahtoisin ehdottomasti päästä. Tähän mennessä olen joutunut tyytymään youtube-videoihin, mutta voisin kuvailla hänen keikkojaan sanoilla innokas, intensiivinen ja itsevarma, ja jos jo videoiden kautta välittyy niin paljon energiaa ja hyvää mieltä, millaista olisikaan olla paikan päällä. Vielä joku päivä!

Keväällä Kane julkaisi uuden sinkun, First of My Kind. Rakastan kappaleen torvisovituksia ja sitä, miten suureksi viimeinen kertosäe kasvaa. Tulevaisuus kuulostaa erittäin hyvältä Milesin tykkääjien ja tietenkin hänen itsensä kannalta.



Tarpeettomana huomiona sanon, että Miles Kanea ajatellessani näen hänet aina leopardikuvioinen puku päällä. (Siis oikeasti sillä on semmoinen puku, tämä ei ole mielikuvitukseni tuotetta.) Ja siltikin uskottavuus säilyy, ihme mies.

Miles Kane Spotifyssa. 
The Last Shadow Puppets Spotifyssa.