lauantai 5. tammikuuta 2013

Ruotsalaisia musadokkareita Yle Areenassa

Vielä on 19 päivää aikaa katsoa ihan uskomattoman sympaattinen dokumentti ruotsalaisesta Broder Daniel -yhtyeestä! Parempaa tapaa käyttää 55 minuuttia ei varmasti ole, joten klikkailkaahan itsenne Yle Areenaan.

Jotkut dokkarit kertovat bändin tarinan niin kiehtovasti, ettei filmiä malttaisi katsoa loppuun, kun haluaisi vain päästä kaivamaan esiin bändin kaikki levyt ja kuunnella ne alusta loppuun. Tämä on yksi niistä. Tällaiset dokkarit sisältävät viisautta musiikin tärkeydestä, merkityksestä ja tehtävästä - sekä yleisön että erityisesti itse musiikintekijöiden näkökulmasta. 
Olemme vain yhtye. -- Olemme myös eräänlainen elämänasenne, kuten kaikkien hyvien yhtyeiden pitäisi olla. Että musiikki edustaa jotakin, merkitsee jotakin ja haluaa sanoa jotakin. Se on kuin lähde muun maailman keskellä.
Miksi kaikista yhtyeistä tulee sitten samanlaisia? 
On mentävä niin pitkälle kuin voi, ettei tule yhdeksi massasta. Puhun nyt musiikista. -- Luulen, että iso osa asiaa on siinä, että heidän mielestään musiikkia ei tarvitse viedä äärirajoille.
Laulaja Henrik Berggren puhuu kauniisti ja oivaltavasti elämän tehtävästään musiikista ja yhtyeestään (hauskalla göteborgin aksentillaan), ja ainakin minä pyyhin vaihvihkaa kosteutta silmäkulmista. Asialleen omistautuneet ja intohimonsa löytäneet ihmiset ovat ehkä inspiroivinta mitä tiedän.

Alla oleva video on dokumentin lopusta, Broder Danielin viimeiseltä keikalta yhtyeen kotikapungista Göteborgista. Way Out West 2008 oli monille varmasti aika raskas kokemus...


Yle Areenassa on vielä kolmen päivän ajan katsottavissa myös toinen loistava ruotsalainen musadokkari, Stefan Bergin ohjaama Ola Svensson superstar. Pääosassa on siis Ola Salona paremmin tunnettu The Ark -yhtyeen laulaja, joka näyttelee tällä hetkellä Tukholmassa supersuositussa Jesus Christ Superstar -musikaalissa.

Olen nähnyt dokumentin kahdesti ja taidanpa katsoa sen kolmannenkin kerran, koska se on yksinkertaisesti todella hyvin tehty ja koskettava kuvaus artistin elämästä ja siihen liittyvistä vaikeuksista, paineista, identiteettikriiseistä - mitä näitä ongelmia nyt onkaan. Kannattaa varata nenäliinoja, jos on vähänkään herkistelevää tyyppiä. En ehtinyt nähdä The Arkia livenä, mutta viime kesänä pääsin kuulemaan Ola Saloa Sveriges Radios Symfoniorkesterin kanssa Tukholmassa.

On ne ruotsalaiset ihania.

Siis, kolme päivää aikaa katsoa Ola Svensson superstar.

Ei kommentteja: