Kun Richard Ashcroft poistuu Lontoon O2-areenan lavalta tänä iltana, minulle todennäköisesti iskee kriisi. Tai ehkä vain onnittelen itseäni siitä, että olen toteuttanut unelmani niin pitkälle, kuin tällä hetkellä on mahdollista. Olen siis nähnyt käytännössä kaikki brittipop-klassikot Liam Gallagheria lukuunottamatta. Gallagher on julkaisemassa sooloalbumin ensi vuonna ja ensimmäinen keikka on jo buukattu muistaakseni maaliskuulle, joten mahdollisuus nähdä hänet on olemassa.
Olen valmistautunut keikkatunnelmaan tiistaista asti. Juttelin silloin Warnerilla työskentelevän miehen kanssa, joka näytti minulle kuvia itsestään ja Ashcroftista kuultuaan, että olen menossa perjantaina keikalle. Hänellä itsellään oli buukattuna tiistai-illalle hengailua Red Hot Chili Peppersin kanssa. Keskiviikkona puolestaan huomasin, että kämäinen hostellini on kulman takana kadusta, jolla Bitter Sweet Symphony on kuvattu. Tein siis saman kuin keväällä 2012: menin Hoxton Streetin ja Falkirk Streetin risteykseen, laitoin kuulokkeet päähän, biisin soimaan ja kävelin. Suosittelen kokemusta kenelle tahansa Verve-fanille. Silloin tunnet olevasi osa jotain suurempaa.
Ashcroftin ja Coldplayn esitys Live 8:ssä on varmasti eniten katsomani yksittäinen video. Se on se video, jonka aluksi Chris Martin tituleeraa Ashcroftia maailman parhaaksi laulajaksi ja Bitter Sweet Symphonya maailman parhaaksi kappaleeksi. En voisi olla enempää samaa mieltä. Ashcroftin karisma ja rakkaus musiikkiaan kohtaan on niin vahvaa, että uskon sen täyttävän tänään kokonaisen areenan.
Verven Urban Hymns on yksi viime vuosisadan hienoimmista albumeista. Se on musiikillisesti monipuolinen, Ashcroftin ääni erottuu muiden joukosta ja hienot kitara- ja jousisovitukset tuovat biiseihin uuden ulottuvuuden ja muista brittipop-bändeistä erottuvan tunnelman. Ennen kaikkea levy kuulostaa tuoreelta vielä vuosikymmenten jälkeen, ja se yllättää nerokkuudellaan jokaisella kuuntelukerralla. Verve oli brittipopin klassikoista samassa kastissa Pulpin kanssa: kummankin bändin musiikki ja lyriikat olivat Oasista kunnianhimoisemmalla tasolla.
Kaikki Verven hienommat biisit eivät Ole Urban Hymnsillä. Muita suosikkejani ovat muun muassa All in the Mind, On Your Own ja Rather Be.
Kaikki Verven hienommat biisit eivät Ole Urban Hymnsillä. Muita suosikkejani ovat muun muassa All in the Mind, On Your Own ja Rather Be.
Richard Ashcroft esiintyy tänään orkesterin kanssa Lontoon O2-areenalla. Luvassa on Ashcroftin parhaita sävellyksiä, eli valitut palat Verveä ja soolotuotantoa. Jouset tuovat tunnelmaan oman lisänsä, sillä monet Ashcroftin kappaleista on sovitettu niin hienosti. Ashcroftin soolotuotantoa on parjattu, mutta osittain turhaan.
Levyiltä löytyy nimittäin sellaisia helmiä, joista kuka tahansa laulunkirjoittaja olisi kateellinen. Sound of Silence on Bitter Sweet Symphonyn kaltainen elämää suurempi kappale, Music is Power puolestaan mahtava sävellys ja piristäjä, Keys to the World on voimakas ja kiehtova. Uudellakin levyllä on muutama klassikoksi nouseva biisi.
Tässä Ashcroftin soolotuotannon parhaat palat, ja sitten se kuuluisa Live8-video. Näillä kappaleilla on minulle erityistä merkitystä.
Nenäliinapaketit on pakattu.
